”Napocomilla ei oleteta asiakkaan olevan sähköistyksen asiantuntija”
Kun Napocom Oy teki Maku Brewingin olutpanimon tuotantohallin vaativat sähköasennukset, tuotannon mahdollinen laajeneminen huomioitiin alusta saakka. Kun toiminta on kasvanut, on tarvittavien lisäysten tekeminen ollut helppoa.
Kaikki sai alkunsa, kun olutharrastuksesta kiinnostunut toimitusjohtaja Jussi Tamminen työskenteli aikoinaan Irlannissa, jossa olutkulttuuri oli paljon Suomea pidemmälle vietyä. Tamminen sai idean tuoda samantyyppistä toimintaa myös Suomeen.
Maku Brewing lähti liikkeelle selkeästi erilaisella strategialla.
Moni olutpanimo korostaa ikiaikaisia perinteitä ja tummanpuhuvuutta.
– Kerroimme ylpeinä, että olemme uusi ja teemme asiat uudenlaisella tavalla, Tamminen kertoo.
Toiminta aloitettiin vuokraamalla hallitila Tuusulasta. Vaikka Maku Brewing on alallaan mikroyritys, sähköntarve on valtava. Sähköä käyttävää laitteistoa, kuten pakkauskoneita, pumppuja ja kylmäkoneita, on paljon.
Napocomista Tamminen sai suosituksen hallin omistajan kautta.
– Tiedustelin, kuka on asentanut hallin perussähköt ja miten homma oli toiminut. Minulle kerrottiin, että kaikki oli Napocomin kanssa sujunut onnistuneesti, joten päätin itsekin ottaa yhteyttä heihin.
Jukka Ikonen oli Jussi Tammisen onneksi sähköasennuksia tehdessään ehdottanut hallin rakennuttajalle, että tehdään riittävän jykevä sähköpääkeskus ja isot alakeskukset, vaikka niille ei ollut siinä vaiheessa vielä tarvetta.
Kun Maku Brewingin sähköistys aloitettiin, asennuksessa otettiin alusta saakka huomioon toiminnan mahdollinen kasvu ja tuotantotilojen laajentuminen tulevaisuudessa.
– Pyrimme aina tuottamaan tehokkaimman ja tuottavimman ratkaisun asiakkaalle, Napocomin toimitusjohtaja Jukka Ikonen kertoo.
Jukka Ikonen ehdotti Maku Brewingille, että suunnitellaan olemassa olevaan alakeskukseen koko panimolaitteistoa palveleva lisäosa. Laitteiston vaatimat lähdöt ja käyttökytkimet saatiin koottua edulliseen, selkeään pakettiin. Alkuperäinen keskusosa on täyttynyt lisäyksillä panimon laajentuessa.
– Suunnitteluvoimaa ja työtä tarvittiin, mutta ratkaisu oli järkevä. Katsottiin tulevaisuuteen, Ikonen toteaa.
– Ja alkuun suurelta tuntuneen pääkeskuksen koko kapasiteetti on nyt käytössä, hän lisää.
